112-päivä: Miten tulkkien hätäpäivystys pitäisi järjestää
112-päivä: Miten tulkkien hätäpäivystys pitäisi järjestää
”112-päivä on valtakunnallinen hätänumeropäivä, jolloin puhutaan arjen turvallisuudesta ja siitä, miten jokainen voi osaltaan huolehtia turvallisuudesta.” Näin kerrotaan 112-päivän kampanjasivustolla (www.112-paiva.fi). Tällainen päivä onkin oivallinen keskustella aiheesta myös täällä blogissa. Näkökulmia aiheeseen löytyisi monia. Meillä yksi eniten puhuttaneista asioista viime aikoina on ollut työsuojelu ja tulkkien turvallinen työympäristö. Toinen mielenkiintoinen näkökulma on tulkkipäivystyksen järjestäminen, jotta pystyisimme paremmin vastaamaan myös asiakkaiden hätätilanteisiin. Keskitytään tällä kertaa jälkimmäiseen ja omistetaan työsuojellu postaus myöhemmin.
Tällä hetkellä Kela tarjoaa asiakkaille päivystävän välityskeskuksen palveluita arkisin klo 21 saakka ja viikonloppuisin 4-6 tuntia kerrallaan. Tuona aikana asiakas voi tilata välityksestä tulkkia esimerkiksi terveyden ollessa uhattuna. Yöaikaan päivystävä välityskeskus on kiinni. Kaupunkikohtaisia eroja on, mutta pääsääntöisesti öinen hätäpäivystys on järjestetty toimittamalla ensiapua tarjoaviin sairaaloihin listoja tulkeista, joita voi kysyä töihin myös yllättäen ja yöaikaan. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että kukaan olisi lähtökuopissa vuorokauden hiljaisimpina aikoina. Tiedän, että Kela koittaa keksiä myös näihin yöpäivystyksiin jotain ratkaisuja. Ehkä jo seuraavassa kilpailutuksessa siitä saadaankin oma tuotteensa.
Palveluntuottajan näkökulmasta toimivan päivystyskäytännön ongelma on, yllätys yllätys, raha. Päivystysvuorossa olevan tulkin palkka on SVT:n suosituksen mukaan 50% normaalista tuntipalkasta edellyttäen, että hän voi päivystää kotonaan tai muuten vapaasti valitsemassaan paikassa. Tehdystä työstä tottakai kuuluukin maksaa reilu korvaus, mutta tässä tapauksessa todennäköisesti Kelan palvelulle kaavailema kustannus on huomattavasti pienempi kuin yrityksen henkilöstökuluihin perustuva hintalappu. Kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa, mutta tulkkien, palveluntuottajien ja maksajan yhteisen näkemyksen löytyminen palvelun kustannuksista olisi loppukädessä kaikkien etu.
Toinen pähkinä on se, että yöpäivystykseen ei voi laittaa tulkkia, jolla on töitä jo heti seuraavana aamuna. Jaksamisen kanssa tulee ongelmia, jos yön töihinlähtö toteutuu. Yöpäivystyksen järjestämiseksi tulkkien pitäisi siis pystyä tekemään aitoja iltavuoroja, jatkaa siitä yön varallaoloon ja seuraava aamu jäisi takuuvarmaksi lepoajaksi. Tällä hetkellä suurin osa tilauksista on kuitenkin päiväsaikaan ja pelkillä iltatilauksilla ei leipää tuoda pöytään. Tätä hankaloittaa myös se, ettei välityskeskus saa välittää tulkeille kuin hätätilauksia arkisin klo 16 jälkeen (ke klo 18 jälkeen).
Kuka muuten sanoi, että hätä tulee aina vain öisin? Päivystys voi hyvin olla tarpeen myös arkena valoisan aikaan. Pitäisikö siis päivisinkin olla varalla tulkki, joka tarvittaessa voi irroittautua hätäkeikalle. Ehkä pitäisi. Tuntuu silti tyhmältä pitää yhtä tulkkia paikassa x pyörittelemässä peukaloita ja odottelemassa, josko jotain sattuisi tapahtumaan. Olisiko siis ideaa, että kun kaikki muut tulkit päivälle on jo välitetty, välitetään viimeisenä päivystävä tulkki. Tällöin asiakaskin tietäisi jo tilausta tehdessään saavansa sellaisen tulkin, joka poistuu kesken tilauksen jos hätätilaus toteutuu.
Lopuksi on ratkaisematta vielä se ongelma, missä hätäpäivystystä tarvitaan. Tuleeko jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa olla 24/7 tulkki valmiina lähtemään hätäkeikalle. Outi Huuskolla Viasta oli tähän mielestäni hyvä ratkaisu: tulkkipäivystys järjestettäisiin ainoastaan niihin kaupunkeihin, joissa isoimmat sairaalat sijaitsevat. Hädän hetkellä asiakas kuitenkin kiidätetään johonkin keskussairaalaan ja sen matkan hoitohenkilökunta osaa taittaa ymmärtämättä asiakasta.
Tietysti mitä kattavampi palvelusta saadaan, sitä parempi asiakkaan kannalta. Valtion rahoituksella operoitaessa on vaan aina tasapainoteltava sillä lankulla, jonka toisessa päässä keikkuu lakikirja ja toisessa veroeurot. Keskeltä löytyy riittävän hyvä palvelu.
– Tuomas Rissanen
Kirjoittaja on Sivupersoona Oy:n toimitusjohtaja.
