Pipsojen matkassa futsalin MM-kisoissa
Pipsojen matkassa futsalin MM-kisoissa
”Pipsat”. Ensimmäistä kertaa elämässäni kuulin tämän sanan, kun kuuro ystäväni tuli Valkealla talolla minua vastaan kolmannen opiskeluvuoteni alussa. Hän tiedusteli minulta kiinnostustani ryhtyä joukkueen huoltajaksi. Ensin tietenkin käytiin keskustelu siitä, onko minulla ensiapupätevyyttä ja sitten siitä, kuinka kauan olin itse pelannut futsalia. Siinä hetkessä en kuitenkaan ihan tiennyt mihin tämä ajatus lopulta johtaisi. Siitä päivästä on nyt melkein neljä vuotta ja niihin vuosiin on mahtunut vaikka ja mitä, mutta tämä tarina jatkuu ja nyt haluan kertoa siitä myös hiukan teille.
Mitä tarkoittaa Pipsat ja keitä he ovat? Kuka minä olen ja miten liityn Pipsoihin?
Pipsat on Suomen kuurojen naisten futsal-maajoukkue. Siihen kuuluu eri ikäisiä kuuroja ja huonokuuloisia tyttöjä ja naisia, joilla on yhteinen mielenkiinnon kohde ja harrastus. Tällä hetkellä Pipsoilla on noin 15-16 pelaajaa ja uusia toki kaivataan. Jokainen pelaaja harrastaa aktiivisesti futsalia omissa joukkueissa ja varsinaisia Pipsojen yhteisiä treenejä pidetään viikonloppuisin noin kerran kuukaudessa. Harjoitusmäärä riippuu siitä, onko Pipsoilla tulossa kisoja tai turnauksia joihin halutaan joukkueena osallistua.
Kuva: Pipsat Sveitsin Winterthurissa Suomen ensimmäisissä
maailmanmestaruuskisoissa 9.-16.11.2019.
Mikä ihmeen futsal?
Moni ihminen kysyy minulta mitä on futsal? Onko se jalkapalloa? Kyllä, se on jalkapalloa muistuttava laji, jota pelataan sisätiloissa. Kentälliseen kuuluu neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti. Palloa toki pelataan jalalla, mutta se eroaa jalkapallosta monilla tavoin. Suomessa Palloliiton mukaan futsalia harrasti vuonna 2018 noin 25 000 ihmistä, kun vastaavasti jalkapallossa rekisteröityneitä pelaajia oli yli 140 000.
Futsalissa niin kentän koko, kenttäpelaajien määrä kuin pallon koko ja kimmoisuus ovat pienemmät.
Ja on säännöissäkin eroavaisuuksia: futsalissa pelataan niin sanottua tehokasta peliaikaa, eli kello pysäytetään jokaisesta pelikatkosta. Pelaajien vaihtoja kentällä ei myöskään ole rajoitettu, kuten jalkapallossa. Futsalissa maalivahti heittää maaliheiton ja pelaajat antavat rajapotkut.
Kuva: MM-kisatunnelmaa Sveitsistä.
Taustajoukoissa hääräävä sivupersoona
Kuinka minä sitten liityn Pipsoihin ja futsaliin? Olen ammatiltani viittomakielen tulkki meillä Sivupersoonassa ja harrastuksiini kuuluvat jalkapallo sekä futsal. Lisäksi käyn toisinaan lentelemässä lentoyhtiö Norralla tuntityöntekijänä, joten ensiapukelpoisuus on jatkuvasti ajantasalla työni puolesta. Jalkapalloa olen harrastanut varmaankin 16 vuotta ja futsalia noin 8 vuotta. Viime kaudella futsalissa nousimme joukkueeni kanssa naisten 1. divisioonaan, joten lajituntemus ja -kokemus on vankalla pohjalla.
Palataan siis kirjoituksen alkuun ja siihen, miten uppouduin mukaan Pipsojen vakiokalustoon! Ihan ensimmäisestä keskustelusta ystäväni kanssa ei yhteistyö vielä alkanut ja osittain olin jo ehtinyt unohtamaan koko asian.
Ajatusta hauduteltiin jonkin aikaa, kunnes keväällä 2016 palattiin keskusteluun uudelleen ja silloin olikin sitten jo tosi kyseessä.
PBM eli Pohjois- ja Baltian maiden mestaruuskisat olivat lähestymässä ja tytöille tarvittiin huoltaja mukaan. Opiskelin tällöin viimeistä vuotta tulkkikoulutuksessa ja kerroin opettajille ideasta. Vastaanotto oli erinomainen – sain luvan lähteä joukkueen mukaan Latvian Riikaan ja kerrytettyä tällä harjoitteluani.
Kuva: Pipsat tekevät Winterthurissa historiaa – Suomi on ensimmäistä kertaa mukana MM-tasolla.
Olin mukana muutamilla harjoitusleireillä istumassa penkillä ja katsomassa tyttöjen meininkiä. Siinä samassa opin tuntemaan pelaajia ja myös aina silloin tällöin tytöt kävivät kysymässä neuvoja ja apua erilaisiin vaivoihin. Silloin keskityin pelkästään pallojen ja vesipullojen täyttämiseen, sekä pelaajien teippaamiseen sekä ensiaputoimenpiteisiin. Nykyään toimenkuvani on hiukan muuttunut, mutta huoltajan roolissa edelleen mennään.
Kaikkien huoltotoimenpiteiden lisäksi vedän alkulämmittelyjä, treenejä, venyttelyjä ja toimin henkisenä tukena ja turvana.
Pipsoilla on mahtava taustajoukko ja yhteistyöllä saamme tytöille taattua parhaan mahdollisen tuen ja avun. Minun lisäkseni joukkueessa hääräilee valmentaja Santtu Luoto, joukkueen johtajana ahertaa Netta Keski-Levijoki ja luottotulkkina kädet käyvät Saija Kurosella. Näin pelaajat saavat itse keskittyä siihen tärkeimpään, eli pelaamiseen.
Matkalla on tyttöjen kanssa koettu ilon ja surun hetkiä, vuodatettu hikeä ja kyyneleitä, purtu hammasta sekä naurettu kyyneleet silmissä. Vuonna 2016 taputeltiin PBM, vuonna 2018 EM-kisat ja nyt ollaankin Sveitsissä vuoden 2019 MM-kisoissa mukana! Horisontissa siintää vuoden 2020 seuraava PBM! Nyt kuitenkin keskitytään tänne Sveitsin Winterthuriin ja Pipsojen ensimmäisiin maailmanmestaruuskisoihin 9.-16.11.2019!
– Janiina Laitinen
Kirjoittaja on Sivupersoonan viittomakielen tulkki, joka raportoi paikan päältä Pipsojen huoltajan roolissa.