Musiikkitulkkaus ammentaa säveltaiteen monista ulottuvuuksista

Sonja ja Taina – Kauneimmat joululaulut 2018

Taas on tullut se aika vuodesta, kun Petteri Punakuonot ja Talven ihmemaat raikaavat kotisoittimissa, radiossa ja supermarketeissa. Joulumusiikki herättää vahvoja tunteita ja luo elämyksiä – juuri näitä asioita pyrkii myös musiikkitulkki työssään välittämään.

“Musiikki vaikuttaa vahvasti sen hetkiseen tunnetilaan ja saa minut liikkeelle. On vaikeaa olla paikallaan, jos hyvä musiikki soi. Musiikkityylistä riippuen vähintäänkin mieli tanssii tai sydän itkee”, taustoittaa Sivupersoonan Sonja Aittokumpu omaa suhdettaan musiikkiin. Musiikkitulkkauksessa Sonja pääseekin yhdistämään kaksi itselleen mielekästä asiaa, viittomisen ja musiikin: “En osaa soittaa mitään ja laulankin keskinkertaisesti, mutta voin tulkita musiikkia kehollani, ilmeilläni ja käsilläni”.

Musiikki mielletään usein vahvasti kuuloon liittyväksi elämykseksi, mutta taidemuodolla on muitakin ulottuvuuksia:

Vaikka ei kuule, ei se tarkoita, ettei olisi esimerkiksi rytmitajua. Se vain ilmenee eri tavalla. Monissa lauluissa on hienoja opetuksia tai samaistumisen mahdollisuuksia, joiden pitäisi olla kaikkien saavutettavissa, Sonja analysoi.

Puheen tulkkauksesta musiikkitulkkaus eroaa esimerkiksi juuri rytmin osalta. Se tuo elämykseen oman vivahteensa, joka on pystyttävä ilmaisemaan. “Jos kappale on hidas, pitää malttaa venyttää viittomia, jotta sitko säilyy. Mielestäni musiikin tulkkauksessa tunnelman välittäminen on jopa tärkeämpää kuin eksakti käännös.” Viittomakielen tulkin työ on normaalistikin hyvin ilmeikästä ja elehtiväistä, mutta musiikin tulkkauksessa koko kroppa on vieläkin enemmän mukana.

Yksi musiikkitulkin tärkeimmistä ominaisuuksista on heittäytymis- ja eläytymiskyky. Myös rytmitajusta ja jonkinlaisesta sävelkulkujen hahmottamisesta on ehdottomasti hyötyä. Musiikkitulkkauksessa voidaan kohdeyleisöstä riippuen turvautua niin viittomakieleen, viitottuun puheeseen kuin tukiviittomiin:

Onnistunut käännös sopii musiikkiin ja ilmentää sen rytmiä, tunnelmaa tai sanomaa.

Oma lukunsa on sanattoman instrumentaalisen musiikin, esimerkiksi sinfoniaorkesterin konserton tulkkaus. Tällöin voidaan ilmentää esimerkiksi soittimia ja niiden soittotapaa, tunnelmaa, musiikkityyliä, rytmiä, melodiaa, sävelkorkeutta tai yleistä äänenvoimakkuutta.

Sonjan ja kollega Taina Aallon musiikkitulkkaustaidoista on viimeksi päässyt nauttimaan 16.12. järjestetyssä Kauneimmat Joululaulut -tapahtumassa Tampereen tuomiokirkossa. Sonja muistelee, että Sivupersoonan jokavuotinen perinne kauneimpien joululaulujen tulkkaajana on saanut alkunsa jo vuonna 2012. “Tämä oli itselleni ehkä seitsemäs kerta tulkin tehtävissä. Tapahtuma virittää aina joulun tunnelmaan ja siitä saa itselle hyvän fiiliksen. Joululaulutapahtumassa meille on tärkeää myös, että ihmiset näkevät viittomista ja se on luonnollinen osa tilaisuutta.” Sonjan oma suosikkitulkattava on Sylvian joululaulu. “Siinä on ihanaa kaihoa ja teksti on kauniin kerronnallinen.”

Juttu on ilmestynyt Sivupersoonan uutiskirjeessä 1/2018.

Kommentoi

Siirry takaisin