Digi tulee tulkkaukseenkin

Digi tulee tulkkaukseenkin

Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoituu. Erityiskommunikaation palvelut eivät tee poikkeusta. Sivupersoonalla on suunnitelmia tuottaa sen avulla mukavampaa työtä ja parempaa palvelua.

Katso blogi viitottuna täältä.

Usealla toimialalla digitalisaatio on tarkoittanut työpaikkojen vähenemistä, joillekin se on tuonut lisää. Yksinkertaiset ja helposti automatisoitavat työt lähtevät ensin, mikä toisaalta jättää resursseja suunnitteluun ja palveluun. Joka tapauksessa digi muuttaa toimintatapoja.

Ihmisvoimin toteutetulle tulkkaukselle ja erityiskommunikaation tukemiselle on tulevaisuudessakin tarvetta. Kaikkea tulkkausta ei myös kannata tehdä etänä (kuten juhlia) tai ei voi tehdä etänä (kuten kuurosokeiden- tai kommunikaatiokansiota hyödyntäviä tulkkauksia).

Digimarssilla on muitakin hidasteita. Joka maassa tulkkauspalvelu järjestetään hieman eri tavalla, mikä hillitsee kansainvälisten palveluiden kehitysintoa. Alle kymmenen tuhannen käyttäjän suomalainen viittomakieli tarjoaa sen verran pienen markkinan, ettei virtuaalisesti toteutettu viittomakieli kolkuta ovella vähään aikaan. Puhevammaisten tulkkauksessa puolestaan viestinnän tapojen ja välineiden kirjo on varsin laaja eikä ratkaistavissa yhdellä tekniikalla.

Saisiko olla hyviä digiuutisia?

Hyvin toteutettu etätulkkaus tarkoittaa asiakkaille nopeaa reagointiaikaa ja tulkeille enemmän aikaa tulkkaukseen (tai vaikka opettamiseen) matkaamisen sijasta. Etätulkkauksella voidaan tasata alueellista työkuormaa. Näin ei tarvitse toisaalla odottaa keikkaa ja toisaalla juosta kieli vyön alla niitä tekemässä. Intiimeissä asioissa pikkutaajaman asiakkaalla saattaa olla mieluisampaa viestiä toisessa kaupungissa toimivan tulkin kanssa.

Sivupersoonalla on käynnissä kärkipalveluidensa digitalisointihanke, työnimellä Digiporina. Tavoitteena on sujuvan sähköisen asioinnin lisäksi tasokas työntekijöiden digityökokemus. Eräs TEKESin osarahoittaman Digiporinan tärkeimmistä osioista on kolmansien tahojen tulkkaustilausten sujuva prosessi. Näin vaikkapa käräjäoikeus tai sairaala tilaa tulkkauksen sähköisen palvelun kautta, millä tahansa päätelaitteella. Ohjeet, vahvistukset ja laskut siirtyvät automaattisesti ja tietoturvallisesti oikeille henkilöille.

Sipen kehitysjeppe Petri Nikkanen uskoo kustannustehokkuuden ja vaivattomuuden ohjaavan tilaajia käyttämään etätulkkausta.

– Tilaajan saama tehokkuus ja helppous ei saa kuitenkaan ajaa ohi kuuron asiakkaan palvelukokemuksen, se laitetaan kaiken edelle.

Ruotsissa palvellaan 24/7

Digipalveluiden kehittäminen kiinnostaa alalla muitakin. Etätulkkauspalvelujen näkyvin tulokas Suomessa on Marko ”Signmark” Vuoriheimon yrityksen lanseeraama Chabla, joka haluaa tuoda helpotusta arjen tulkkaustilanteisiin yksinkertaisen sovelluksen avulla.

Toistaiseksi vain Applen alustalle tarjottava maksullinen sovellus pyrkii markkinoille haastavassa tilanteessa, jossa Kela tarjoaa tulkkauspalvelun maksutta. Kelan etätulkkauspalvelu on tarjolla toimistoaikaan lyhyisiin tulkkaustilanteisiin vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetuille.

Lopuksi journalistinen vakiokysymys: miten asia on järjestetty Ruotsissa? Paremmin tietysti, mutta markkina-aluekin on kaksinkertainen. Posti- ja telehallinto vastaa tulkkauspalveluiden järjestämisestä ja kilpailutuksella valittu Evantia pyörittää päätelaiteriippumatonta 24/7 -etätulkkauspalvelua 25 studion voimin ja vuoden jokaisena päivänä. Palveluun ohjataan myös viittomakieliset hätäpuhelut.

Suomalaisen digitulkkauksen lyhyt historia

Etätulkkaus ei ole Suomessa tämän vuosikymmenen päähänpistoja. Diakin 2005 käynnistämässä Mobiilitulkki-hankkeessa testattiin tulkkipalvelua reaaliaikaisin videopuheluin TeliaSoneran verkossa, minkä uudet 3G –kännykät mahdollistivat. RAY myönsi hankkeelle 150 000 euron jatkorahoituksen vuonna 2008.

– MOI-hanke oli alalla edelläkävijä, joka avasi tietä mobiili- ja etäyhteyksien käyttämiselle tulkkauksessa monin tavoin, ja hankkeen anti elää opetussuunnitelmassa edelleen, Diakista kerrotaan.

Samanaikaisesti 2007 alkaneessa Etatulkki.fi -hankkeessa kehitettiin etätulkkaukseen valtakunnallista järjestelmää Evantian ja kuntayhtymä Etevan johdolla ja 1,3 miljoonan euron budjetilla. Evantian Timo Heiskalan mukaan Etatulkki.fi tehtiin valmiiksi ja sillä oli kymmeniä käyttäjiä. Tuote luovutettiin Sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta sitä ei otettu jatkokäyttöön.

– Järjestelmä olisi ollut hyödynnettävissä tulkkauksen järjestämisvastuun siirtyessä KELAlle 2010.

Joka tapauksessa sekä Etätulkki että Mobiilitulkki ovat valitettavasti siirtyneet hankkeiden hautausmaalle ja bittien taivaaseen. Sivupersoona puolestaan toteutti Kelan järjestämää puhevammaisten etätulkkausta lokakuuhun 2016 saakka. Nikkasen mukaan se lopetettiin Kelan päätöksellä ja tiedotteessa kerrottiin etätulkkauksen kehittämisestä.

– Ehkä järjestelmä oli vähän kankea tai sitten puhevammaisten tarpeisiin oli sen hetken työkaluilla haastavaa vastata etänä.

Visioista viittomiin

Sivupersoonassa uskotaan, että sekä omista että muiden kokeiluista on saatu hyvää oppia Digiporinan kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa ei ole kyse vain etätulkkauksesta vaan työtapojen ja tärkeimpien palveluiden uudistamisesta. Eräs jälkimmäisistä on jo kaupallisessa käytössä: tukiviittomien etäopetus. Ideana on tarjota yksinkertaisesti hinnoiteltu ja helposti budjetoitava paketti, joka toteutetaan joko kokonaan tai osittain etänä. Opetusmateriaali on luonnollisesti verkossa asiakkaan saatavilla.

Voi käydä niinkin, että digitalisaation myötä asiakas saa enemmän palvelua ja tilaaja parempaa vastinetta rahoilleen. Työ erityiskommunikaation parissa jatkuu, netissä ja naamatusten.

Kiinnostaako? Kysy lisää SiPen Petri Nikkaselta
0400 300 144 / petri.nikkanen@sivupersoona.com

-Matti

Kirjoittaja on viestintähemmo ja Sivupersoonan entinen naapuri, joka kirjoittelee Sipen blogiin.