Asiakkaalla on asiaa
Asiakkaalla on asiaa
Vaikkei asiakas ihan aina olisi oikeassa, kannattaa häntä aina kuunnella. Ainakin Sivupersoonan asiakaspaneelissa kuultiin kosolti hyviä näkökulmia ja avauksia Helsingissä 17.12.2014. Vanhan ylioppilastalon tunnelmallisessa Musiikkisalissa keskusteltiin asiakkaan ja tulkin välisestä yhteistyöstä.
Panelisteina toimivat asiakaskunnasta Liisa Sammalpenger, Maarit Widberg-Palo ja Eetu Keski-Levijoki, tulkkeja edustanut Taina Kulmanen, sekä kolmannen osapuolen näkökulmaa avannut Petri Nikkanen. Keskustelu oli hyvin vilkasta, eivätkä vetäjinä toimineet Kirsi Mäki ja Tarja Pauni juuri joutuneet antamaan ylimääräistä jutun juurta.
Valmistelu on sujuvuutta
Ensimmäisenä pohdittiin etukäteistietojen tärkeyttä. Tulkkien toiveena olisi, että etukäteen saatavat lisätiedot olisivat mahdollisimman kattavat. Asiakkailta tuli kuitenkin hyvä huomio: mitä henkilökohtaisempi aihe on, sitä vähemmän siitä haluaa etukäteen kertoa. Tähän kerrottiin isoksi syyksi se, että tulkki saattaa vaihtua moneen kertaan tilauksen tekemisen ja tilaisuuden alkamisen välillä.
Asiakas ei haluta, että joka toinen Tiina Tulkki tietää, onko lääkärikäynnin syynä syylä varpaassa vai jokin isompi vaiva.
Mietintämyssyyn päätyi idea tilauksen yhteydessä jätettävästä yhteydenottopyynnöstä. Asiakas voisi liittää sen tilaukseen, jos hänellä on sellaista lisätietoa, jota ei tahdo tilaukseen näkyviin. Näin tietoja ei tarvitsisi jakaa edes Kelan välittäjien vaan suoraan kyseisen tulkin kanssa. Tässäkin toki ongelmaksi muodostuu tulkin mahdollinen vaihtuminen yhteydenoton jälkeen.
Panelisteilta kysyttiin hyviä kokemuksia yhteistyön sujumisesta. Asiakkaat kokivat mieluisiksi tilanteet, joissa on mietitty yhteisiä viittomia ennen tilaisuuden alkamista. Samoin tapaukset, joissa tulkki on ottanut virheestään opikseen ja jatkanut tilannetta sujuvasti.
Todettiin, ettei kenenkään maailma kaadu tulkin pieneen kömmähdykseen.
Tulkkien edustajan mieleenpainuvin onnistuminen liittyi yhteistyöhön tulkkiparin kanssa. Kaksista aivoista oli tavallaan muodostunut yhdet.
Kommunikointia, ei ajatustenlukua
Yhdessä pohdittiin myös kenen vastuulla on huolehtia kuuleva osapuoli samojen kärryjen kyytiin. Tämä aistii kyllä, sujuuko tulkkaustilanne vai ei. Todettiin sekä asiakkaalla että tulkilla olevan vastuu siitä, että kolmas osapuolikin tietää, mistä on kyse.
Kehittämistarpeitakin löytyi niitä kysyttäessä. Asiakkaat toivoivat, että paritulkkauksessa tukitulkki olisi enemmän mukana, jolloin tilanteessa olisi tavallaan vain yksi tulkki.
Niitä ”yhteisiä aivoja” kaivataan siis myös asiakkaiden näkökulmasta!
Keskustelun tuoksinassa tuli hyvä vinkki siitä, että myös asiakkaalta voisi kysyä, millä tavalla olisi järkevää esimerkiksi asiakkaalle tutussa kokouksessa jakaa tulkattavat henkilöt tai tulkkausvuorot tulkkien kesken. Näin ollen yhteistyötä tulkkauksessa ei olisi vain parin vaan myös asiakkaan kanssa.
Ilmoille viskattiin myös ajatus koulutuksesta tai foorumista, jossa tulkit voisivat pohtia yhdessä paritulkkauksen sujumista. Tästä voisi ottaa kopin vaikkapa SVT opintopäiviä suunnitellessaan!
Kirjoitustulkkauksen saralla toivottiin kehitystä paritulkkaukseen viittomakielen tulkkien ja kirjoitustulkkien yhteistyöhön silloin, kun tulkit eivät ole ns. hybriditulkkeja (vk- ja kirjoitustulkki samassa paketissa).
Lopuksi kysyttiin tärkeimpiä asioita yhteistyön sujumisessa. Asiakkaat korostivat muun muassa tulkin henkistä läsnäoloa fyysisen lisäksi.
Tulkilla on oltava avoin mieli, halu kehittää itseään ja ammattiylpeys omasta työstään.
On asiakkaan vastuulla kertoa riittävästi tarpeistaan. Vastaavasti tulkin vastuulla on huolehtia, että asiakas saa mitä tarvitsee. Kenkäkaupastakin saattaa lähteä mukanaan myyjän ehdottamat juhlakengät, jos myyjälle ei kertonut tulleensa ostamaan talvimonoja.
Nöyrin kiitoksemme panelisteille sekä runsain joukoin saapuneelle yleisölle!
Tästä on hyvä jatkaa kohti alkaneen vuoden tilanteita ja sujuvaa yhteistyötä!
Janita Koskiluoma
Toimistopäällikkö ja viittomakielen tulkki
Tulkkipalvelut Sivupersoona